jarmokanerva Me rakennamme tulevaisuuden!

Kuva Kriisimaiden lainajärjestelystä

  • Korkovaaka V4. 10.9.2012, klikkaa
    Korkovaaka V4. 10.9.2012, klikkaa

"Nykytalouspolitiikan ongelmana on se, ettei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."

Tein kuvan nykyisestä kriisimaiden velkajärjestelystä.
Tämmöinen minulle on hahmottunut ajan saatossa. Suurenee klikkaamalla.

 

Normaalisti markkinataloussysteemissä velallisen korko määräytyy vakuuksien ja maksukyvyn mukaan.

Nyt EU:ssa on poliittinen keskusjohtoinen suunnitelmatalous. Nyt yritetään pitää pystyssä epäterve markkinahäiriö ja markkinaepätasapaino tukitoimilla. Kriisimaiden velkojen korkoja yritetään pitää lähellä nollaa, ja terveet maat saavat ottaa silloin vakuudet, jotta markkinat lainaisivat halpaa rahaa. Tässä heikkous on se, että jos velalliset eivät maksa, niin takaajat joutuvat maksamaan. Asiantuntijat ovat yksimieleisiä siinä, ettei esim. Kreikka pysty maksamaan lupaustensa mukaisesti. Lupaukset ovat olleet vain kuumaa ilmaa. Sinä ja minä maksamme. Ja kunnissa on taas vähemmän kuin enen rahaa käytettävissä ja firmoilla menee vieläkin huonommin.

 Ei ole ihme, ettei poliitikot ole pystyneet muuttamaan markkinatalouden luonnonlakeja, ottamalla niistä niskalenkkiä. Näistä voimakkain on kysynnän ja tarjonnan laki, myös lainamarkkinoilla. Myöskin lainoja pitää olla vähemmän tai yhtäsuuri kuin maksukyky. Kovin on keinotekoisia ja lyhytikäisiä nykyiset toimet olleet. On vain annettu lisää lainaa ylivelkaiselle ja pidetty puheita ja selitelty. Tämmoinen voisi toimia vain diktaruurissa ja NL:n kaltaisessa suunnitelmataloudessa tai sääntelytaloudessa.

Usein tärkeä ensiaskel parantumiselle on todeta tosiasiat ja suunnitella realistiset toimet terveeksi tulemiselle, jotka voi vielä toteuttaa.

Tosiasioita on, että Piigs mailla on liikaa lainaa. Ja liikaa kuluja. Ja heillä on omaisuutta. Ja he voivat tehostaa valtion varojen hankintaa. Pakko on useinmyös paras motivaattori. Jos ei ota lisää lainaa onpakko säästää ja laittaa kulut tulojen mukaan. Velkojen takaisinmaksuja voidaan pitkittää. Omaisuutta voidaan myydä ja vaikka vuokrata takaisin. Keinoja ja vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi.

Suomessa raha kiertää noin 4 kertaa vuodessa. Jos markkinoilta otetaan pois 2 miljardia, ja annetaan ulkomaille, niin vuodessa kierrosta on pois 8 miljardia. Ja se summa on pois kierrosta kunnissa ja ihmisiltä.

 

Surfasin aiheesta blogistanian syövereissä ja huipuilla. Matkan innoittamana päädyin seuraavaan kollektiiviseen ajatukseen :

 

"Nykytalouspolitiikan ongelmana on se, ettei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."

 

Miltä sinusta tuntuu ?

 

***

Olen perussuomalaisten ehdokkaana Espoossa 28.10.2012.

Voit äänestää minua myös ennakkovaaleissa 17-23.10 kätevästi vaikka kaupassa käydessäsi.

Mukaan tarvitaan vain henkilöllisyystodistus. Yhdessä teemme muutoksen.

Kiitos !

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Tapio Vehmaskoski

Ei kai ongelmamailla mitään vakuuksia ole? Ellei sellaisiksi tarkoiteta Urpilaisen takuita, jotka eivät vaa'assa paina mitättömyyden vertaa.

Velkamaiden velan vastineena on EU:n poliittinen tahto ja tukitoimet toistaiseksi, mutta kuinka kauan?

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Sitä tuossa kuvassa yritetään kertoa. Lyijykynällä yritetään keinotekoisesti pitää viisari nollassa, vaikka normaalitila olisi muuta. Normaalisti markkinataloussysteemissä velallisen korko määräytyy vakuuksien ja maksukyvyn mukaan. Ja lainat ja maksukyky pitää olla tasapainossa.

Jorma Kassinen

"Nykytalouspolitiikan ongelmana on se, ettei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."

Muuttaisin sen niin että "Nykytalouden ongelmana on se, ettei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."
http://www.bis.org/statistics/otcder/dt1920a.pdf

Uusia valuuttoja on tulossa jollain aikavälillä varmasti.
Se onkin vaikeampi juttu kuinka Suomen pitää siinä luovia.
Se on varmaa että muiden lainoja ei kannata ryhtyä makselemaan.
Se on moraalisesti väärin ja maksajat pitäisi löytyä niistä maista jotka lainoista ovat hyötyneet.

Toimituksen poiminnat